Puutarhan jälkeen päätimme lähteä syömään Teatteriravintolaan. Ravintolassa nautimme käsityönä valmistetusta ruoasta ja ravintolan kotimaisesta ilmapiiristä.

Ruoan jälkeen kävimme myös Pohjois-Karjalan museossa, joka sijaitsee aivan Joensuun keskustassa, kulttuuri- ja matkailukeskuksessa Carelicumissa. Museon näyttelyt kertovat Pohjois-Karjalan ja osittain myös Laatokan Karjalan alueiden historiasta. Carelicumin ensimmäisessä kerroksessa on näyttelyiden tila, jossa järjestetään teemanäyttelyä. Me pääsimme Suomen suksi näyttelyyn. Näyttely kertoo suomalaisesta suksimuotoilusta, eli suksemme tarinan kotona tehdystä metsäsuksista teollisesti valmistettuihin kilpasuksiin. Näyttelyssä esitellään myös nykypäivän pohjoiskarjalaista hiihtoon liittyvää osaamista.  Kiteen suksitehtaalla toimiva KSF Sport Oy joka valmistaa Yoko suksia ja hiihtokenkiä sekä kaikkien perinteisen Järvisen suksien ystävien iloksi uusvanhoja Järvisiä. Oli todella mielenkiintoinen vierailukäynti.

Sen jälkeen menimme ostamaan sekä itsellemme, että sukulaisille pieniä matkamuistoja.

Illalla väsyneenä mutta hyvällä tuulella lähdimme paluumatkalle kohtia Mikkeliä.

Kivikylän vieressä oli myös talvipuisto. Talvipuistossa on ulkoravintola, ja kävimme nauttimassa ravintolan herkkuja. Ravintolan jälkeen päätimme kokeilla vielä poroajelua. Se oli hyvä päätös, sillä pororeen kyydissä oli mahtavaa, ja porontaljat lämmittivät mukavasti vaikka ulkona oli pakkasta.

Touhukkaan alkupäivän jälkeen palasimme takaisin hotellille, ja seuraavana oli ohjelmassa tutustua Spa-kylpylän tarjontaan. Olimme aiemmin tutustuneet kylpylän palveluihin ja kauneushoitola Kolin kosketuksen erilaisiin hoitoihin. Varasimme aiemmin meille mieluisat hoidot. Tahdoimme urheilullisten aktiviteettien vastapainoksi myös rentoutumista, ja sehän onnistui mainiosti spa-kylpylässä. Valitsimme span runsaasta tarjonnasta vartalolle tarkoitetun Choko-Ginger-Orange Experience – hoidon sekä Luxus for Ladies and Gentlemen – käsihoidon. Mieli lepäsi henkilökunnan osaavissa käsissä, ja tulimme siihen tulokseen, että olimme onnistuneet valitsemaan juuri oikeat hoidot meille. Olimme hyvin tyytyväisiä kylpylään ja kauneushoitolaan. Illalla kävimme syömässä, ja laitoimme varhain nukkumaan. Täydellinen päivä!

Huomenna meillä on ohjelmassa päiväretki Joensuuhun, mihin lomamme päättyy. Siksi on tärkeää levätä hyvin, jotta jaksaa vielä viimeisen päivän tutustua uuteen kaupunkiin.

Nyt pää tyynyyn, hyvää yötä!  

Tuhdin aamupalan jälkeen suuntasimme hiihtovuokraamoon, josta jokainen vuokrasi itselleen lumilautailukengät ja lumilaudan. Opetuksemme alkoi lumilautailun alkeista. Harjoittelimme tasaisella maastolla, kuinka lumilaudalla liikutaan ja pysytään pystyssä. Sen jälkeen laskimme naruhissirinnettä harjoitellen ensin haavanlehteä etu- ja takaperin. Totesimme lajin olevan todella haastava mutta kokemuksen arvoinen. Rohkeimmat meistä uskaltautuivat kokeilemaan lasten rinnettä kaatuen monta kertaa hississä mutta sehän ei lannistanut, vaan he jatkoivat matkaa. Laji on hyvin haastava ja tarvitsee hyvän lihaskunnon. Sen huomasimme heti automatkalle lähdettyämme, sillä jokainen kehon lihas oli saanut hyvää treeniä harjoittelumme ja laskumme jälkeen.  Vuokatissa on monia rinteitä, joita voi laskea laudalla tai suksin. Ohessa on Vuokatin rinnekartta. Rinteiden väri määräytyy niiden vaikeusasteen perusteella. Siniset ovat helppoja, punaiset normaalia ja mustat vaikeita rinteitä. Tämä pätee kaikkiin laskettelukeskuksiin.

Lopulta lähdimme ajamaan seuraavaa kohdettamme kohti. Ennen sitä kuitenkin tankkasimme itsemme kylläisiksi maittavalla lounaalla rinneravintolassa. Mielestämme Vuokatti on turisteille loistava talvilomakohde ja se kattaa paljon erilaisia aktiviteetteja niin isoille kuin perheen pienimmillekin. Siellä voi muun muassa lasketella, hiihtää, keilata yms.. Paikka tarjoaa myös kesäisin paljon aktiviteetteja ja alueen kaunis luonto antaa loistavan kuvan Vaara-suomen maisemasta. Suosittelemme paikkaa kaikille talviurheiluhenkisille, sekä ihmisille, jotka nauttivat Suomen rauhallisesta luonnosta.

Lumilautailun jälkeen lähdimme Koliin ja matkanvarrella vierailimme Angry Birds aktiviteettipuistossa. Puisto sijaitsee Vuokatin keskustassa ja se on maailman suurin Angry Birds – sisäaktiviteettipuisto. Sieltä löytyy kaikenikäisille pelejä, leikkejä ja seikkailuja eri teema-alueilla. Suuntasimme Golf Areenalle pelaamaan minigolfia. Suurin osa meistä kokeili ensimmäistä kertaa golfin pelaamista ja se oli paljon vaikeampaa kuin me alun perin ajattelimme.

Oli hirmu hyvä kokemus, aikaa meni sen verran nopeasti, että piti jo lähteä Kolille. Illalla saavuimme Kolille. Siellä meille oli varattu kahdeksi päiväksi Break Sokos hotelli, jonka yhteyksissä on Koli Relax Spa kylpylä. Kylpylä on Suomen ensimmäinen kansallispuistossa sijaitseva spa-kylpylä ja sitä kehutetaan ympäri Suomea. Kolin kansallispuisto on yksi tunnetuimmista Itä-Suomen luontokohteista ja nähtävyyksistä, ja myös Suomen tunnetuimpia kansallismaisemia. Suomessa on 38 kansallispuistoa ja yksi niistä on Kolin kansallispuisto, joka kuuluu Suomen luonnonsuojelualueisiin. Sen takia valintamme kohdistui tähän kohteeseen.

Majoituimme huoneisiin ja huomatessamme kellon olevan jo paljon päätimme lähteä syömään. Halusimme maistaa perinteisiä ruokia ja huomasimme Grill it! – ravintolassa olevan erikoisruokalistan paikallisiin ruokalajeihin liittyen. Nautimme ihanan illallisen punaviinin kera.

Puhuttaessa paikallista ruoasta, Vaara-Suomen  pohjoiskarjalainen ruoka on elämys. Pohjois-Karjala tunnetaan perinteisestä ruokakulttuurista ja tunnemmat karjalaiset ainutlaatuisia herkkuja ovat mm. horsmankukkatee tai hunajainen siirappi, kalat, riistat ja piirakat (sultsinat, tsupukat, kukkoset,pyöröt ja vatruskat). Myös on tunettu kuten Venäjällä, maitohapolla käytetyt kasvikset esimerkiksi hapankaali.

Ravintolan jälkeen päädyimme lähteä nukkumaan. Päivä oli upea ja olimme väsyneitä, mutta kuitenkin onnellisia hyvästä päivästä.  Oli ihanaa painaa pää hotellin pehmeisiin tyynyihin.

. 

Heräämisen sekä aamiaisemme jälkeen päätimme lähteä tutustumaan Vuokatin hiihtotunneliin, jossa hiihtäminen on mahdollista myös kesäisin. Paikka avattiin vuonna 1998. Hiihdimme tunnin, jonka jälkeen päätimme lähteä hiihtämään Vuokatin lomakeskuksen lähettyvillä oleville hiihtoladuille. Hiihtolatujen pituus Vuokatin alueella on yli 150 kilometriä. Noin kymmenen kilometriä hiihdettyämme pysähdyimme syömään eväitämme ladun viereiselle grillipaikalle. Kaunis talvinen sää teki retkestämme unohtumattoman. Hiihdimme yhteensä 20 kilometriä. Hiihtomme aikana saimme nähdä Vuokatin ja Sotkamon läheisiä vaaroja ja Vaara-suomen kaunista luontoa.

Hiihtoretkemme jälkeen menimme hotellihuoneeseemme ottamaan pienet unet, jonka jälkeen suuntasimme päivälliselle. Nautimme ruokailusta ja ravintolan viihtyisästä ilmapiiristä. Iltaa lähdimme viettämään Vuokatin omaan keilahalliin, jossa pääsimme hohtokeilaamaan ja viettämään railakasta iltaa. Lopulta päädyimme takaisin hotellille ja nukkumaan hotellin pehmoisiin sänkyihin.

Ajattelimme ottaa tämän päivän rennosti ja pääsimme kaikki levähtämään omaan hotellihuoneeseemme. Nälkä oli päässyt yllättämään näiden muutamien ja pitkien päivien jälkeen ja päätimme käydä tutustumassa Sotkamon kylään. Kävimme syömässä Sotkamon paikallisessa pienessä ravintolassa, joka oli toiminut ravintolana jo 40 vuoden ajan. Tämän rauhallisen päivän jälkeen unet maistuivat jokaiselle.

Iso-Syötteen tunturialue näytti henkeäsalpaavan kauniilta ja lämpimät tuntemuksemme Vaara-Suomen maisemista vain syvenivät. Saavuimme tunturin huipulla sijaitsevaan hotellihuoneeseemme aamupäivällä. Katsoimme mykistyneinä allamme avautuvaa tunturinäköalaa, joka kylpi auringonpaisteessa. Purimme nopeasti tavaramme ja lähdimme kohti kansallispuistoa ja kuuluista Teerivaaraa, jossa tarkoituksenamme oli tarpoa tykkypuiden lomassa lumikenkien kera. Lumikenkäily auringonpaisteessa ja kauniissa luonnon maisemissa oli erittäin mieleenpainuva kokemus. Rankan taipaleen jälkeen lähdimme syömään Iso-Syötteen takatuntureilla sijaitsevan Pärjänkievarin ravintola legendaan, jossa söimme maittavan lounaan.

Olimme lumikenkäilyn lisäksi varanneet opastetun moottorikelkkasafarin. Emme olleet ikinä moottorikelkkailleet ja odotuksemme siitä olivat suuret. Paikalle päästyämme hyppäsimme kelkkojemme kyytiin ja nautimme ajon hurmasta keskellä lumista Iso-Syötettä. Matkan varrella pidimme pienen levähdystauon kaakaota juoden ja makkaraa nuotiolla paistaen.

Pitkän ja uuvuttavan päivän jälkeen söimme hotellin ravintolassa täyttävän päivällisen, joka sisälsi Koillismaalle tyypillisiä ruokia, kuten poronkäristystä perunamuussin kera ja lettuja lakkahillolla maustettuna. Ruoan jälkeen kömmimme onnellisina vuoteisiimme.

Myöskin Syötteellä olisi ollut paljon enemmän tarjottavaa, mutta rajoitimme vierailumme tutustumalla ainoastaan Iso-Syötteen laskettelukeskukseen ja sen puitteisiin. Muita mahdollisuuksia olisi ollut neljän kilometrin päässä sijaitseva Pikku-Syötteen laskettelukeskus sekä Pudasjärven kansallispuisto.

Olimme varanneet yhdeksi yöksi huoneen aivan laskettelurinteiden lähistöllä olevista huoneistoista, josta oli lyhyt kävelymatka sekä rinteeseen, että Rukan kylän keskustaan. Majoituimme kaikki samassa huoneessa, sillä emme kokeneet tarpeelliseksi varata kahta huonetta vain yhdeksi yöksi.

Purimme innoissamme matkatavaramme, puimme lasketteluvaatteet päällemme ja lähdimme kävelemään kohti varustevuokraamoa, josta saisimme niin välineet kuin hissiliputkin. Emme olleet halunneet ottaa omia varusteita mukaan, sillä ne olisivat vieneet turhan paljon tilaa.

Päätimme vuokrata itsellemme sukset, sillä kukaan meistä ei ollut oikein ikinä lautaillut ja halusimme viettää tämän päivän rinteessä rentoutuen ja hauskaa pitäen.

Rinnemahdollisuuksia oli hurjan monta erilaista emmekä aluksi osanneet päättää minne rinteisiin menisimme ensimmäisiksi. Päädyimme kuitenkin lähimpänä Rukan kylää sijaitseviin eturinteisiin, jotka myös vaikeustasoltaan tuntuivat soveltuvan tarpeisiimme parhaiten.

Rinteet olivat loistokunnossa ja viihdyimme mäessä erinomaisesti. Olisimme voineet jatkaa laskua iltaan saakka, mutta lopulta lähestyvä husky safari ja kurniva nälkä pakottivat meidät jättämään jäähyväiset rinteille.

Vietyämme varusteet takaisin vuokraamoon suuntasimme kohti Rukan rinneravintolaa, jossa nautimme maittavat välipalasämpylät minttukaakaon kera. Välipalan nautittuamme kävelimme takaisin huoneistoomme ja vaihdoimme vaatetta huskysafaria varten.

Koirat läähättivät ja pyörivät innoissaan kun saavuimme huskytilalle. Saimme auttaa koirien valjaiden pukemisessa ja niiden asettamisessa valjakkoon. Tarkoituksenamme oli mennä kahden tunnin valjakkoajelulle ja meitä varten oli varattu neljä valjakkoa, jokaiselle omansa, sillä rekiin mahtui vain ohjaajan lisäksi yksi matkustaja.  

Ilta-aurinko pilkisti yhä puiden takaa kun olimme olleet tunnin verran valjakoiden kyydissä. Maisemat olivat kauniit ja lumi kimalsi auringon säteiden vaikutuksesta. Saimme jopa itse kokeilla hetken aikaa ohjata valjakkoa ja pakko myöntää, että se ei ollut niin helppo miltä näytti. Koirat kuitenkin yrittivät kuuliaisesti seurata antamiamme ohjeita. Olimme innoissamme saamastamme kunniasta, mutta luovutimme ohjat mielellämme takaisin asiantuntevampiin käsiin.

Valjakkoajelun päätyttyä menimme ajelun aiheuttaman viiman kylmettäminä onnellisina saunan lämpöön. Avantoon emme kukaan uskaltautuneet, vaan nautimme rauhassa löylyistä. Saunan jälkeen tilasimme iltapalan huonepalvelusta suoraan huoneistoomme. Iltapalan jälkeen kävimme uupuneina, mutta tyytyväisinä nukkumaan.

Rukalla olisi ollut paljon muutakin nähtävää ja koettavaa esimerkiksi erilaiset porosafarit, luontopolut ja muut talviaktiviteetit, mutta valitettavasti aikataulumme ei antanut periksi tutustua näihin kaikkiin. Rinteet ja luonnonläheisyys tekevät Rukan kylästä kauniin ja mielenkiintoisen lomakohteen.